Lampaiden kerintä ja villan lajittelu

01.11.21

Laidunkausi loppuu ja keritsijä saapuu

Tänä vuonna meillä syyskerinnät tehtiin lokakuun puolivälissä. Siihen saakka lampaat ovat saaneet laiduntaa ja kasvatella villojaan (sekä mahojaan) koko kesän. Kesävilla on ihanan puhdasta ja lähestulkoon täysin roskatonta ja melko pitkääkin, vaikka varsinkin alkukesän helteiden aikaan näytti siltä, että villat kasvavat todella hitaasti.

Laidunkauden puolivälissä villat alkavat olla jo hyvässä kasvussa.

Meidän lampaat viettävät talven pihatossa, josta ne pääsevät kulkemaan vapaasti ulos ja sisälle. Katoksessa pihaton päädyssä on pyöröpaali, joten ruokailukin tapahtuu lampaiden omaan tahtiin. Talven aikana villa kasvaa pidemmäksi ja on yleensä hieman roskaisempaa ja likaisempaa kuin kesävilla, mutta hyvällä ruokinnalla aivan yhtä laadukasta. Talvivillan laatuun vaikuttaa myös se ovatko lampaat koko talven pelkästään sisällä, millainen ilmastointi ja kuivitus lampolassa on, millaiset ruokintapöydät tai heinähäkit lampolassa on ja se ovatko lampaat joutilaita vai tiineitä. Villan laatuun voi siis vaikuttaa monin tavoin.

Doris keväällä ennen kerintää

Itse kerinnän meillä hoitaa kerintäkurssin käynyt lampuri, jolla on varmat otteet ja tehokas keritsin. Näin homma hoituu nopeasti ja lampaankin näkökulmasta mahdollisimman vähällä stressillä. Kun lampaan asento on oikea ja keritsimen terien säädöt kohdallaan villa leikkautuu helposti ja nopeasti, eikä lampaaseen tule haavoja. Meidän pihaton valaistus on sen verran kehno, että puhelimen kameralla siellä ei saa tarpeeksi tarkkoja kuvia, joten kuvia itse kerintätoimituksesta ei ole. Ensi viikolla pääsen kuvaamaan kerintää hieman parempaan valoon, niin saan havainnollistavia kuvia tännekin.

Kerityt lampaat nauttivat syysauringosta.

 Villan lajittelu

Kerinnän yhteydessä villasta lajitellaan pois kaikkein huonoimmat osat, eli mahanalusvillat ja likaiset reisivillat, sekä mahdollisesti hyvinkin roskaiset niskavillat. Loput villat lajitellaan värin, pituuden ja hienousluokan mukaan. Huopuneet, roskaiset, tuplaleikkuut ja muut liian lyhyet villat poistetaan, jos niitä vielä tässä vaiheessa mukana on. Kehruuta ajatellen alle kolme senttiä pitkät kuidut ovat liian lyhyitä. Itse pidän alamittana viittä senttiä, sillä lajittelen kehrättävät villat käsin kehräämistä ajatellen. Huovutukseen lyhyetkin kuidut soveltuvat hyvin.

Lajittelukäytännöt vaihtelevat suuresti lampureiden välillä. Toiset lajittelevat villat ainoastaan värin mukaan. Jotkut lajittelevat yleensä pehmeämmät karitsojen villat ja aikuisten lampaiden villat omiin eriinsä. Suuri potentiaali eri hienousluokissa jää usein kuitenkin hyödyntämättä, koska villan lajittelu on aikaa vievää puuhaa ja villan hinta edelleen tuottajan näkökulmasta alhainen. Osa lampureista teettää tilalankoja, eli kehruuttavat omien lampaidensa villoista lankaa ja myyvät sitä itse. Jos lampuri on kiinnittänyt huomiota villan laatuun ja hienousluokkiin jalostuslampaita valitessaan voi pienelläkin lammasmäärällä saada kokoon tarvittavan määrän tiettyä hienousluokkaa olevaa villaa ja hyödyntää tätä ominaisuuttaa langan käyttötarkoitusta ajatellen.

Kaikkien saman rodun edustajien villa ei suinkaan ole ominaisuuksiltaan samanlaista. Hienousluokat rodun sisällä voivat vaihdella paljonkin. Eli jos saat käsiisi esimerkiksi suomenlampaan villaa kahdesta eri lampaasta voi sinulla toisessa kädessä olla erittäin hienoa tiheillä kiharakaarilla varustettua villaa ja toisessa kädessä karkeaa kevyesti laineikasta villaa. Kumpikin villa periaatteessa on ihan yhtä hyvää, mutta kumpikin omaan tarkoitukseensa. Joissain tapauksissa eri hienousluokkia sekoittamalla voidaan saavuttaa myös tiettyjä haluttuja ominaisuuksia, kuten kulutuksen kestoa.

Lajittelu onnistuu parhaiten verkkopöydän päällä, jolloin tuplaleikkuut ja painavammat roskat, kuten hiekka varisee maahan. Tässä kuvassa pöydällä on hienousluokaltaan hienoa kainuunharmaksen villaa. Hienovilla sopii parhaiten asusteisiin ja ihoa vasten tuleviin tuotteisiin. Sen kulutuksenkesto on karkeampaa villaa huonompi, joten villasukkalankaan se ei ole paras vaihtoehto, ellei aio tehdä unisukkia. Huovutukseen se sopii erinomaisesti ja värjäytyy myös kauniisti. Käsin kehräykseen hienovilla soveltuu oikein hyvin ja kainuunharmaksen villassa on usein myös kaunis kiilto.

Tässä kuvassa pöydällä on ahvenanmaanlampaan villaa. Se on kaksinkertaista villaa, jossa on lyhyempi ja pehmeämpi pohjavilla, sekä pitkä ja karkeampi päälivilla. Hienousluokaltaan ”affevilla” on yleensä karkeaa, siinä on usein kaunis kiilto ja sen kulutuksenkestävyys on hyvä. Se soveltuu sellaisenaan villasukkiin, mutta myös villapaitoihin jos langasta tehdään löyhäkierteistä jolloin kuitujen päät eivät pistä esiin langasta. Suuressa suosiossa olevat islantilaisneuleet ja niihin käytettävät langat valmistetaan ominaisuuksiltaan samanlaisesta islanninlampaanvillasta.

Karkea villa sopii myös sisutustuotteisiin, kuten mattoihin, ja tyynyjen täytteeksi. Huopumisominaisuuden ei ole niin hyvät kuin yleis- ja hienovillalla, mutta siitä saa kauniita pitkiä efektejä huovutustöihin. Käsin kehräykseen affevilla sopii myös, mutta kaikkein pisimmistä villoista päälivillat kannattaa poistaa, jolloin villan työstäminen on huomattavasti helpompaa ja syntyvä lanka pehmeämpää. Affevillaa voi myös värjätä, mutta yksilölliset erot värjäytyvyyden suhteen ovat isommat kuin kainuunharmasten ja suomenlampaiden villassa.

Lajittelun jälkeen villoja voi varastoida pesemättömänä noin puoli vuotta ilmavasti pakattuna kuivassa tilassa. Pesemättömässä villassa oleva lika, lanoliini (villarasva) ja hiki elävät omaa elämäänsä ja alkavat ajan oloon haurastuttaa kuitua jolloin sen väri muuttuu (näkyy vaaleissa villoissa) oranssihtavan kellertäväksi ja villakuidulle tyypillinen joustavuus häviää, kuitu menee siis pilalle. Villan voi kehrätä myös pesemättömänä, mutta itse käytän tähän tarkoitukseen vain ns. kehruupuhdasta villaa, eli roskatonta ja silmämääräisesti puhdasta villaa. Kaikki näkyvästi likainen (kakkainen, hiekkainen, jne.) villa menee pesuun pikimmiten lajittelun jälkeen. Pesemättömänä kehrätty villa pestään vasta lankana. Pesemiseen on useita tapoja ja siitä aiheesta tulee jossain vaiheessa oma artikkelinsa.

Nyt siis vielä hetki lajittelupuuhia ennen seuraavaa työvaihetta 🙂

Viime syksynä lajittelukaverina oli tällainen söpöläinen.

Lue myös nämä:

Ei tuloksia

Hakemaasi sivua ei löytynyt. Yritä muuttaa hakuasi, tai käytä yläpuolella olevaa navigointia löytääksesi kirjoituksen.

Aiemmat julkaisut

Sivustollasi ei ole yhtään luokitteluun avainsanat kuuluvaa termiä, joten täällä ei ole nyt mitään sisältöä.